Mainosalan koulutus

Jos mainosalan koulutus kiinnostaa, niin tarjolla on monia erilaisia koulutuspolkuja. Mainos-, markkinointiviestinnän ja markkinoinnin alan koulutusta on Suomessa nimittäin tarjolla useilla koulutustasoilla. Lisäksi alalle soveltuvia erilaisia tutkintoja on tarjolla lukuisia.

Toisen asteen ammatillinen oppilaitos tarjoaa mahdollisuuden suorittaa liiketalouden perustutkinto, jonka suoritettuaan opiskelija saa käyttää tutkintonimikettä merkonomi. Muita mahdollisia tutkintoja ovat esimerkiksi kuvallisen ilmaisun perustutkinto, audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto sekä painoviestinnän perustutkinto.

Toisella asteella on mahdollista suorittaa perustutkinto myös näyttötutkinnon kautta. Tämä vaihtoehto soveltuu erityisen hyvin aikuisopiskelijalle, jolla saattaa jo olla alan työkokemusta, mutta ei välttämättä ammatillista tutkintoa alalta. Näyttötutkintona on mahdollista suorittaa myös esimerkiksi seuraavat tutkinnot:
markkinointiviestinnän ammattitutkinto
audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto
valokuvaajan ammattitutkinto
painopinnan valmistajan ammattitutkinto
markkinointiviestinnän erikoisammattitutkinto
audiovisuaalisen viestinnän erikoisammattitutkinto
valokuvaajan erikoisammattitutkinto ja
sivunvalmistajamestarin erikoisammattitutkinto.
Oppisopimuskoulutus on eräs varteen otettava mahdollisuus hankkia pätevyys toimia mainosalalla. Tämä on erityisen hyvä vaihtoehto, jos opiskelija pohtii erityisesti opintojen aikaista taloudellista toimeentuloa. Oppisopimuskoulutuksen ajalta maksetaan palkkaa, joka ei toki ole suuren suuri, mutta tarkalla taloudenpidolla sillä on mahdollista pärjätä opintojen ajan ilman opintolainaa.

Ammattikorkeakouluista löytyy useita soveltuvia aloja, kuten tradenomi (AMK) -tutkinto, jonka kautta opiskelijan on mahdollista suuntautua vaikkapa markkinointiin. Toisaalta ammattikorkeakoulussa voi opiskella myös medianomiksi viestintään suuntautuen. Myös artenomi (AMK) sekä muotoilija (AMK) voivat olla vaihtoehtoja mainosalalle suuntaavalle henkilölle.

Yliopistot tarjoavat mahdollisuuden kauppatieteiden opiskeluun. Yliopistossa on mahdollista suuntautua esimerkiksi markkinointi-opintoihin. Yliopistosta voi valmistua kauppatieteiden kandidaatiksi tai kauppatieteiden maisteriksi. Yliopistot tarjoavat myös mahdollisuuden opiskella viestintää, graafista suunnittelua tai audiovisuaalista mediakulttuuria. Taideteollisesta on mahdollista valmistua taiteen kandidaatiksi tai taiteen maisteriksi.

Alan työllisyys

Miltä alan työllisyys sitten näyttää? Kannattaako alalle kouluttautua? Noin 3 000 henkilön arvioidaan työskentelevän maassamme markkinointiviestinnän alalla. Heitä työskentelee mainos-, media-, viestintä-, digi- sekä tapahtumatoimistoissa. Alan suurimmat yritykset työllistävät monia kymmeniä alan ammattilaisia. Toisaalta alalta löytyy myös runsaasti pieniä yrityksiä, jotka tarjoavat työtä ainoastaan muutamille henkilöille. Suuri osa alan työpaikoista sijaitsee pääkaupunkiseudulla sekä Suomen muissa suurikokoisimmissa kaupungeissa.

On vaikea arvioida, kuinka paljon henkilöitä kaikkiaan työskentelee markkinointiin ja mainontaan liittyvissä tehtävissä, koska heitä työskentelee niin kovin monilla erilaisilla toimialoilla, kuten teollisuusalan yrityksissä. Suurikokoisissa yrityksissä yleensä useampi henkilö hoitaa alan tehtäviä. Keskisuurissa yrityksissä on yleensä vähintään yksi henkilö, joka vastaa alan tehtävistä. Pienikokoisissa yrityksissä sen sijaan saatetaan alan tehtäviä hoitaa oman varsinaisen toimen ohessa.

Markkinointiviestintä on asiakkaalle erityisen hyödyllistä. Tästä syystä alan jatkuvuuden näkyvät ovat melko hyvät eikä siinä luultavasti tule tapahtumaan notkahduksia tulevaisuudessakaan. Alalla käydään kuitenkin kovaa kilpailua työpaikoista ja voidaankin sanoa, että Suomessa on jo ylitarjontaa alan osaajista. Tämä on ala, jolle on koulutettu kenties jo liikaakin hakijoita, minkä vuoksi valmistuvia alan ammattilaisia on tarjolla enemmän kuin avoimia työpaikkoja.

Työntekijän osaaminen korostuu merkittävällä tavalla työsuhteen löytämisessä. Suhdanteet vaikuttavat myös runsaasti alan työllistävyyteen. Heikot taloudelliset ajat näkyvät yritysten innossa panostaa yrityksensä markkinointiin ja mainostamiseen, mikä näkyy kyseisten osa-alueiden budjeteissa. Tämä taas heijastuu tarvittavan työn määrään sekä tarvittavien työntekijöiden lukumäärään. Hyvänä taloudellisena aikana vaikutus on päinvastainen ja työntekijöitä tarvitaan huonoja taloudellisia aikoja enemmän.

Myös globalisaatio vaikuttaa alaan voimakkaasti, samoin kuin kuluttajien käyttäytymisessä tapahtuvat muutoksetkin. Ei voida myöskään unohtaa, että teknologian jatkuva kehittyminen vaikuttaa suoraan juuri tähän alaan. Kansainvälistyminen näkyy myös suomalaisten mainostoimistojen elämässä. Ala onkin aivan uudenlaisten haasteiden edessä ja nähtäväksi jää, kuinka hyvin se pystyy näihin haasteisiin vastaamaan.